radioaktiivisuus_noussut_fukushimassa
Ei auta kuin toivoa, että vaikutusalue ei satu olemaan niitä tärkeimpiä saaliskalojen ja muiden merenelävien poikastuotanto- ja syönnösvaellusten alueita ja että vuodot onnistutaan saamaan pysyvästi kuriin. Tyynen meren Koillisen altaan merialue ja Japanin rannikkovedet tiedetään tärkeiksi kalastuselinkeinolle. Fukushiman turman on väläytelty jopa romahduttavan tärkeän kala-, äyriäis- ja mustekalaruokakulttuurin, mukaan lukien sushiravintolat ja -tuotteet. Kukaan tuskin haluaa ruokalistalleen Cesium-sushia:
Seafood_radiation_strikes_Japans_culinary_heart
Sushi on menestyneimpiä ravintolakonsepteja viime vuosikymmeninä maailmanlaajuisesti. Näistä ikävistä uutisista palautui mieleeni 1980- ja 1990-lukujen uutisointi toisen tärkeän kalastusalueen, Japanin meren ydinvoimaan liittyvistä ongelmista. Lämmin ja kylmä merivirta kohtaavat siellä ja tuottavat suunnattomia mustekalasaaliita. Jo 1950-luvulta lähtien silloinen Neuvostoliitto ja sen jälkeen Venäjä talousongelmineen katsoi pääsevänsä näppärimmin eroon ydinjätteistään dumppaamalla ne mereen. Dumppauspaikkoja menneinä vuosikymmeninä on ollut useita Kamtsatkan niemimaalla ja Japanin merellä. Useita kymmeniä tuhansia radioaktiivista jätettä sisältäviä tynnyreitä on kipattu syvänteisiin noin 500 metrin syvyyteen, missä tiedemiehet ovat USKONEET (mitään mitattua tai mallinnettua tietoa ei ole) jätteiden olevan turvassa. Näin ainakin lyhyellä aikajänteellä.
Näistä radioaktiivisten jätteiden villeistä ja käsistä riistäytyneistä dumppaustapauksista johtuen hallitukset sopivat Lontoossa (London Dumping Convention) rajoituksista jätteiden dumppauksessa. Ensisijaisesti dumppauksesta tuli luopua. Vaikka 61 hallitusta, Venäjä mukaan lukien, on allekirjoittanut sopimuksen, ovat sen rikkomukset olleet yleisiä. Venäjän johto valitteli asiaa ja puutteellisia taloudellisia resurssejaan ydinjätteiden käsittelemiseksi parisenkymmentä vuotta sitten. Mikä lieneekään ydinjätedumppauksen nykytilanne maailmalla?
Nyt ollaan siis tilanteessa, jossa Japanin ja muiden alueen valtioiden kalastusta ympäröivät säteilyriskien merialueet, toisaalla tuoreesta voimalaonnettomuudesta ja toisaalla ikääntyneistä jätetynnyreistä johtuen. Sushiruokakulttuurin kautta nämä riskit voivat saada globaalit mittasuhteet. Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin: jos kiihtyvä kalastus säteilyannospelkojen takia tästä hieman laantuisi, saattaa se tuoda helpotusta monille uhanalaisille kala- ja nilviäislajeille.
